Mä en voi uskoa et huomen tulee viikko Espanjassa asumista! Tuntuu et oisin ollu täällä ikuisuuden. Ja täl hetkellä mul on kauhea ikävä perhettä ja ystäviä. Ennen ku lähin tänne, puol vuotta tuntu ajallisesti tosi lyhyeltä. Nyt se vaa tuntuu niin kaukaselta ja Suomi tuntuu kuin toiselta galaksilta. "Puol vuotta" soi kokoajan mun päässä ja en osaa ees ymmärtää kuinka pitkä / lyhyt aika se on. Ei sillä, oon onnellinen täällä, mut kyl jonku rakkaan ääni piristäis ny aika kovasti!
Ei tunnu yhtää siltä et huomenna olis perjantai. Aamulla me lähetään johonkin ihme keskustaan tai jonnekin (ei Pozuelon saatika Madridin, jos oikein ymmärsin). Sieltä pitääki kattella uusia farkkuja, enkun kielisiä kirjoja, farkkuja, huulipunaa... Ja veikkaampa et huomisen oon lapsenvahtina koko illan, mut tänne saapuu lauantaina Ruotsista yks tyttö, jota ootan sieluni kyllyydestä! Jos pääsis lauantaina ekaa kertaa clubille täällä. ;-) Ensviikolla tuleeki sitte lisää kavereita tänne ja kunnon arki voi alkaa kera lastenhoidon, espanjan kielen koulun ja kavereiden. Mut nyt mun pitää kiirehtiä föönailemaan hiuksia, pukemaan ja laittautumaan! Bye!




Ei kommentteja:
Lähetä kommentti