Stolen phone

Huh, nyt pääsen ekaa kertaa lähes kuukautee koneelle, ellei Geneven viiden minuutin aikaa lasketa. Mutta totta tosiaankin, Amsterdamin lentokentällä sitte joku idiootti otti ja varasti mun puhelimen. Sinne meni ne lomamatkakuvat... Harmittaa vieläki aivan pirusti. Onneks Pohjola sentää anto mulle vakuutusrahoja, muahaha. Aattelin silti pistää postausta mun matkalta ja Googlesta sitte kuvia. Oon lauantaihin asti Riihimäellä, eli joku yö varmaan alkaa postauksii satelemaan. Nyt tälläset infot, tsau!

This whole world was open for me and I fell in love with that

Heyy! Terkkuja Genevesta, Sveitsista. Ma olen juur hostini koneella paivittamassa ees nama muutamat kuvat tanne. Mulla on puhelimessa varmaan 200 kuvaa, enka malta oottaa niitten postaamista! Oon nahnyt tosi siisteja paikkoja, rakastunut kaupunkeihin, tavannu uusia mielenkiintosia ihmisia ja on ollut kylla takapakkejakin.

Sanotaan nyt nain etta alku oli paska. Olin 3 tuntia ennen lennon lahtoa jo Helsinki-Vantaan lentokentalla, mut kappas kummaa, nukahin vahan ennen lentokoneeseen paasya kuulokkeet korvilla. Herasin 10 minuuttia lennon lahdon jalkeen, kauhee itkupaniikki kohtaus (:DDDD) ja ostin lahestulkoon vikoilla rahoilla uuden lennon mika makso yli puolet enemman, kun mun menopaluu alunperin... Paadyinkin Ruotsin sijasta Tanskaan ja lopulta Amsterdamiin.

Tarkempaa tietoa mun matkasta tulee vahan myohemmin, nyt mulla on kauhee kiire pois tasta koneelta ja jatkaa matkaa rautatieasemalle. Saavuin siis ekana Amsterdamiin, kavin Brysselissa ja Marbehanissa (Belgiassa molemmat), sielta jatkoin Luxembourgiin hammastelemaan luonnon kauneutta ja Saksan kautta paadyin nyt Geneveen. Alle kahen tunnin paasta lahtee mun juna kohti Itavaltaa, Wienia! Postailen taas kun voin. Ciao! :-)

I just wanna laugh

Haha miks ekas kuvassa mun hiukset näyttää ruskeilta ja tokassa oransseilta!? Nää on punaset!!

Nessa täällä taas kirjottelee Riihimäeltä ja tunnin päästä lähtis bussi takas Turkuun. Mulla oli aivan mahtava Riksureissu ja enää viikko pitkää odottelua reilauksen suhteen! Vitsi kyl tää elämä taas maistuu ihan eri tavalla, kaikki tuntuu erilaiselta ja jännittävältä, mun kaverit on ihan parhaita ja säätki on aivan mahtavat. Mitä siis muuta tarvitsee, kun kesän, ulkomaanmatkan ja ämpärillisen positiivisuutta? ;-) 

Huomenna mulle tulee kaks saksalaista tyttöä pariks yöks ja teen niille Turku sight seeingin. Rakastan tapaa ulkomaalasii ja oppii paljon kaikkee uutta. Ps. couchsurfing.com ;-)

All over the Europe

Oon tehnyt jo matkapostauksen joulukuussa, mut voisin tehä uudestaan saman. Tekstiki kertoo samasta asiasta suurinpiirtein, joten jos oot jo lukenu sen joulukuisen postauksen, tän voi suoraan sulkea.
Oon aina matkustellu todella paljon. Lapsena me käytiin lähes koko Suomi läpi, aina ajettiin kesäsin pitkii matkoi ja yritettiin tehä muistuvia lomamatkoja. Rakastin istuu autossa ja kattella kesäsiä maisemia. Ruotsissa ja Virossa käytiin myös joka vuos, ainakin kerran tai kaks. Hotelliyöt, Pärnun vuokra-asunto ja Tukholman vanhakaupunki on jääny hyvin mieleen. Äiti on aina ollu yksinhuoltaja, joten rahaa ulkomaanmatkoihin ei ollu niin paljoa. Onneks ollessani 12-vuotias, mummo päätti viedä meiät kaikki etelänlomalle.

Samana kesänä, 12-vuotiaana (2007) me lähdettiin Bulgariaan, Sunny Beachille, äidin, veljen, serkun ja mummon kanssa. Käytiin parissa eri kaupungissa, viininmaistajaisissa, vuorikierrolla jne. Me ei olla ikinä oltu altaalla makailijoita, joten tekemistä ja puhtii reissulla riitti. Muistan vieläki sen Bulgarian lämmön, ihmisten ystävällisyyden, kaiken uuden ja jännittävän. Tällä reissulla mä tajusin, et mut on luotu matkustelemaan.
Vaikka Sunny Beach onkin kunnon turistikohde, suosittelisin sitä paikkana ehdottomasti. Siellä on paljon nähtävää ja tekemistä, mut samalla isot ihanat hiekkarannat missä voi lepäillä. Nessebar on todellakin käymisen arvonen paikka, eikä sitä kannata missata.

Kotiinpaluun jälkee sain idean (silloisen) parhaan ystäväni kanssa: me halutaan lähtee kaksin kielikurssille Englantiin, Brightoniin, seuraavana kesänä. No äidin mahtavat suostuttelutaidot sai kaverin vanhempien pään kääntymään ja me varattiin matkat. Koko odotteluaika oli jännittävää ja mahtava fiilis päästä 13-vuotiaana ilman perhettä ulkomaille. Kielikurssi oli jymymenestys vaikka meiän host-perheessä olikin paljon vikaa. Jätin Brightonissa lapsenkenkäni sinne ja hyppäsin murrosikäsen kenkiin.
Jos lapsia joskus saan, he saavat mielihyvin lähtee kielikurssille. Ja varsinkin Englantiin. Koko muisto Brightonin reissusta on välillä mielessä enkä voi muuta kuin kiittää äitiäni siitä, et sain kokea sen. Ehdottomasti siis pikkusisaret ja nuoret lukijat, menkää kielikurssille, vaikka se onkin tosi kallista. :')

Taas seuraavana kesänä, vuonna 2009, hyppäsin sen samaisen kaverini vanhempien asuntoautoon ja ajettiin koko Suomen läpi Norjan Tromssoon asti. Se oli niin kaunis paikka, henkeäsalpaavat lumiset vuoret ja maanpinnalla oli tosi lämmin. Harmi kun en muista juurikaan Tromssosta mitään, se ei kai ollu mitenkään mieleenpainuva sitten.
Norjahan on kuuluisa kalleudestaan, joten ite en ehkä sinne lomalle lähtisi. Autolla suosittelen ajamaan pohjois-Norjaan kaikkien niiden maisemien vuoksi. Oli ihan parasta ajaa isoo vuorta kiertäen ja päästiin välillä niinkin korkeelle, et korvat meni oikeen lukkoon. Suosittelen silti Tromssoa / Norjaa, jos ei ole rahasta kiinni.

Taas vuosi meni eteenpäin ja 2010 kesällä päätettiin lähteä viiden tähden hotelliin Kreetalle mun äidin, silloisen isäpuolen ja silloisen parhaan kaverin (sama kuin Brightonissa ja Norjassa) kanssa. En oo ikinä eläessäni nähny niin hienoa "hotellia" ja meillä oli oma kakskerroksinen talomme. Vaikken paljoa rantalomista pidäkkään, oli kivaa maata muutama päivä altaalla ja pari päivää tehä kierroksia Heraklioniin ja Iraklioniin. Tästäkin mulla on suht vähän muistoja, enkä saa mieleeni mitään erikoisempia paikkoja tai maisemia. Silti oli mahtava loma perheen kanssa. :-)
Kreeta oli mun mielestä jotenkin nähty paikka. Se ei tarjonnut juurikaan mitään uutta, ehkä hienoja rantamaisemia, mutta siihen se jäi. Onneks meiän hotelli oli niin super, muuten olis matka jääny varmaan vähä harmittamaankin. En suosittele tuhlaamaan rahoja Kreetaan, haha.

Kreetan jälkeen olin pari kolme vuotta käymättä missään lentokonematkan päässä. Ravasin vain Ruotsissa ja Virossa niinkuin aina. Pikkuhiljaa tuli vuosi 2013 ja mun 19-vuotissynttärit läheni. Tilattiin matkat silloisen poikaystävän kanssa Saksaan, Berliiniin. Matka ittessään oli aivan aivan aivan ihana! Berliini ittessään ei ollut mun mielestä mikään "must see" -kohde, enkä uudestaan varmaankaan menisi. Seura oli silti paras ja kolme päivää Berliinis hujahti todella nopeesti. Kaikinpuolin jäi tosi hyvä maku suuhun matkasta.
Berliiniäkään en välttämättä suosittelisi. Siellä oli siis todella paljon kyllä nähtävyyksiä ja muuta hienoa, mut sekin oli jotenki niin.... nähty? Berliini ei tarjonnut mun mielestä mitään muuta, kuin muutamia historiallisia nähtävyyksiä ja hyviä shoppailukauppoja.

Saksasta palattuani tilasin alle 12 tunnin päästä uudet lennot. Tällä kertaa matkakohteena oli Dublin, Irlanti. Matkalle lähin alle pari viikkoa Suomeen paluuni jälkeen vuonna 2013. Irlannista mulla ei ole paljoakaan kuvia, varsinkaan hyviä. Dublin oli siis tosi kaunis kaupunki ja voisin kuvitella meneväni uudestaan. Muistikuvat on Dublinistakin tosi vähäiset, koska istuttiin lähes kokoaika kaverini asunnolla ja pari kertaa käytiin keskustassa. Toisella kerralla mä olin niin kännissä, ettei ole muistikuvia ja tiedän nolanneeni itteni ihan 6-0, haha.
Irlantiakin suosittelisin joillekuille, mutta en kaikille. Dublinissakaan ei hirveesti mitään nähtävyyksiä ole ja se sopii ehkä vähän paremmin viikonloppulomalle. Suosittelisin silti kyllä käymään, varsinki jos vuokraa auton ja lähtis kattomaan muuta Irlantia.

 Ja kuten jokainen lukija tietää, Irlannin jälkeen pysyin Suomessa pari kuukautta ja muutin 2013 joulukuussa Madridiin, Espanjaan. Vaikken kovinkaan kauaa siellä kerenny asumaan, pääsin tutustumaan ihanaan kaupunkiin, ihmisiin ja Gonzuelan perheeseen. Madrid oli fabulous, iso ja jännittävä. Siltikin se oli niin tuttu ja läheinen, Suomi niin kauas ja vierainen. Madridiin oon suunnitellut vielä lähteväni, ei semmosta paikkaa voi vaan unohtaa!
Madridia suosittelen suurella, suurella sydämmellä. Paljon nähtävää, paljon tekemistä, paljon nähtävyyksiä, paljon kaikkea! Madridiin vois mennä vaikka viikoksikin kaupunkilomalle, koska siellä tekemistä riittää.

Siinä oli siis mun tämänhetkiset matkat. Nyt tosiaankin tulee uusina maina Hollanti, Luxemburg, Sveitsi, Itävalta ja Tsekki. Niistä teen kans tälläisen samanlaisen postauksen, tosin varmaan huomattavasti laajempana kokonaisuutena. Ajan myös junalla koko Saksan läpi ja hivenen Ranskan läpi, joten niistäki tulee pientä postausta.
Tälläset matkapostaukset saa mun innon niiiiin korkeelle! Cant wait! :')

And Im gonna fly and nobody can stop me

Matkasuunnitelmat muuttu hivenen, mut intoo lähtee 1,5 viikon pääst kiertelee Eurooppaa, on järkyttävä! En millään malttais odottaa ja istuskella kotona tai Riihimäellä, vaan haluisin jo hyppii lentokentälle ja sujahtaa vaan johonki lentokoneeseen jo valmiiks. Harmi ku se ei oo kauheen mahollista :-D Mutta niin siis.
Matkasuunnitelma siis muuttui. Jätän kokonaan Milanon ja Pariisin välistä ja pistin tilalle Geneven (Sveitsi). Aluks siis matkustan Amsterdamiin, sieltä Luxemburgin kautta Geneveen, josta otan uuden junan kohti Wieniä ja sieltä Prahaa. Loppumatkan oon siis taas Amsterdamissa. 24 päivä mut löytää myöskin Oslosta, jonka jälkeen lennän takas Suomeen.

Mä en ota tietokonetta mukaan, koska mun vanha läppäri painaa lähemmäs kolme kiloa. Majoitun couchsurfing -sivuston kautta paikallisille ihmisille yöks ja siellä varmasti aina pääsen koneelle. Kuvia tulee aluks varmaan vähemmän, mut heti kotiin päästyä semmoset kilometripostaukset, voiettä! Eniten mua kiinnostaa päästä Amsterdamiin ja Geneveen (kuvia alla Genevestä, kattokaa nyt kuinka ihanan näköne paikka!). Wienissä tapaan Espanjasta tutun Riccardon, mikä tulee olee niin mahtavaa nähä yli puolen vuoden jälkee.
Onneks pistin vikat rahani tähä reissuun, enkä kaulatatuointiin, haha!

InterRail

Mun kesäsuunnitelmiin kuulu mennä istumaa linnaan yli kuukaudeks. Onneks kaikki saatiin selvitettyä ja nyt korvasin "passitus vankilaan 13.8" -kirjeen Amsterdamin lentolipuilla ja InterRail kortilla! Lähen samana päivänä, eli 13.8 kohti Amsterdamia, välilasku Tukholmassa. Mulla on alle kaksi viikkoa aikaa käydä muutama maa läpi, eli kiire tulee olemaan.

Amsterdamista jatkan Luxemburgiin, sieltä Pariisin kautta Milanoon, josta jatkan Wieniin Espanjan kaverini luokse sitten suuntana Praha ja sieltä takaisin Amsterdamiin pariks päiväksi. Paluumatkallakin on välilasku mut tällä kertaa Oslossa ja koska vaihtoaikaa on niin paljon, kerkeen käydä vielä sielä keskustassakin tutustumassa. Eli tuleepahan käytyä Hollannissa, Luxemburgissa, Ranskassa, Italiassa, Itävallassa, Saksassa (juna ajaa saksan poikki ja vaihtojakin löytyy) ja Norjassa. Voisko parempaa fiilistä ollakaan!! :-)

Ole minulle Rafaelin enkeli, sinä suojelusenkeli, sitä kovasti tarvitsen

 Mun elämä on pientä piiripiiripyörii -leikkiä, vähän väliä sataa ja hetken päästä aurinko paistaa. Taas opin ketkä on oikeita kavereita ja ketkä ei. Mokasin pitkästä aikaa, mut nousin takas jaloilleni. Ihastuin, petyin, kiinnostuin, pelkäsin. Mikään ei oo mustavalkoista, maailma pyörii vielä ympyrää. Kohta olis taas muutto edessä ja mä tiiän, et mun pitää avata uusi sivu kirjassa. Kävelin myrskyyn, pyörin siellä ympyrää, pääsin puhtaampana kuin koskaan takaisin maailmaan. Nyt oon valmis taas kohtaamaan uudet vuoret ja 31.12 aion nauraa onnesta. Miks ihmissuhteet on niin vaikeita? Mulla on ikävä äitiä. Juhannus on mielenkiintonen, hakisko joku mut takas Turkuun? Ole minulle Rafaelin enkeli, sinä suojelusenkeli, sitä kovasti tarvitsen.

Sometimes when things are falling apart, they may actually be falling into place

 Eilen meitä haastateltii ja kuvattii Aamulehteen, käveltii hyvii lenkkejä, tutustuin taas uusii ihmisiin ja elämä vaan rullaa. Huomenna pitäis lähteä mökille täysin tuntemattomien kanssa yksinäni ja tänää kävin hyvät ja tarpeelliset keskustelut erään  ihmisen kans. Eilen me haaveiltiin rakentavamme maja, mut päädyttiinkin pitkästä aikaa pitää yökyläilyiltama. Tänään mä istuin vaan kotona ja kaikki kaverit ravas täällä. Elämä on hyvin, vaikkaki olin päivystyksessä toissayönä. On asioita jotka on huonosti, mut pääpiirteittäin kaikki on vihdoin hyvin.

Never allow loneliness to drive you back into the arms of someone you know you don't belong with

 Haha tulipas sinisiä kuvia, ku unohin vaihtaa puhelimen kameran asetuksii ennen näit otoksia... Mä oon pelaillu jalkapalloa illalla, nähny piiiiitkästä aikaa tiettyjä kavereita, mulle on laulettu karaokea kuppilassa, oon viettäny hyviä aikoja kavereiden kanssa, nautiskellu Turun kauneudesta, unelmoinut tulevaisuudesta ja pelännyt sitä samalla. Oon myöskin istunu bussissa kuluttamassa tylsyyttä, siivonnu kämppää lattiasta kattoo, nauttinu ja vihannu sitä kun mun kämppä on meiän kavereiden kohtaamispaikka, nukkunu mitä mielenkiintosemmassa paikassa ja koittanu vältellä draamaa.
Muutaman päivän mottona on ollu "My hands, they're strong but my knees were far too weak to stand in your arms without falling to your feet".

Sometimes when things are falling apart, they may actually be falling into place

 Ja kesän kunniaks siis blogi taas uudestaan auki, kuvia räpsimään ja postaileen! Ai vitsi mul oli kyl ikävä blogia, menihän täs muutama kuukaus taas.
Anyways, kiva ku vielä muutama lukija on jäljellä :-) Mä oon ajellu avoautolla hiukset liehuen joka suuntaan, hymyilly tuntemattomille, saanu ihmiset kiinnostumaan musta, elätellyt toivoa, matkustanut paljon bussilla, tutustuin maailman parhaimpaan taksikuskiin ikinä, popitellut raggaeta ja nauttinu elämästä. Tottakai sitä on välil tullu oltua sängynpohjal itkemässä, mut nyt uus asenne kehiin ja maailma on mahtava paikka! Tää on tämmöne lyhyt postaus, koska nyt mun pitää alkaa laittautua ja lähtee pankkiin. See ya!