All over the Europe

Oon tehnyt jo matkapostauksen joulukuussa, mut voisin tehä uudestaan saman. Tekstiki kertoo samasta asiasta suurinpiirtein, joten jos oot jo lukenu sen joulukuisen postauksen, tän voi suoraan sulkea.
Oon aina matkustellu todella paljon. Lapsena me käytiin lähes koko Suomi läpi, aina ajettiin kesäsin pitkii matkoi ja yritettiin tehä muistuvia lomamatkoja. Rakastin istuu autossa ja kattella kesäsiä maisemia. Ruotsissa ja Virossa käytiin myös joka vuos, ainakin kerran tai kaks. Hotelliyöt, Pärnun vuokra-asunto ja Tukholman vanhakaupunki on jääny hyvin mieleen. Äiti on aina ollu yksinhuoltaja, joten rahaa ulkomaanmatkoihin ei ollu niin paljoa. Onneks ollessani 12-vuotias, mummo päätti viedä meiät kaikki etelänlomalle.

Samana kesänä, 12-vuotiaana (2007) me lähdettiin Bulgariaan, Sunny Beachille, äidin, veljen, serkun ja mummon kanssa. Käytiin parissa eri kaupungissa, viininmaistajaisissa, vuorikierrolla jne. Me ei olla ikinä oltu altaalla makailijoita, joten tekemistä ja puhtii reissulla riitti. Muistan vieläki sen Bulgarian lämmön, ihmisten ystävällisyyden, kaiken uuden ja jännittävän. Tällä reissulla mä tajusin, et mut on luotu matkustelemaan.
Vaikka Sunny Beach onkin kunnon turistikohde, suosittelisin sitä paikkana ehdottomasti. Siellä on paljon nähtävää ja tekemistä, mut samalla isot ihanat hiekkarannat missä voi lepäillä. Nessebar on todellakin käymisen arvonen paikka, eikä sitä kannata missata.

Kotiinpaluun jälkee sain idean (silloisen) parhaan ystäväni kanssa: me halutaan lähtee kaksin kielikurssille Englantiin, Brightoniin, seuraavana kesänä. No äidin mahtavat suostuttelutaidot sai kaverin vanhempien pään kääntymään ja me varattiin matkat. Koko odotteluaika oli jännittävää ja mahtava fiilis päästä 13-vuotiaana ilman perhettä ulkomaille. Kielikurssi oli jymymenestys vaikka meiän host-perheessä olikin paljon vikaa. Jätin Brightonissa lapsenkenkäni sinne ja hyppäsin murrosikäsen kenkiin.
Jos lapsia joskus saan, he saavat mielihyvin lähtee kielikurssille. Ja varsinkin Englantiin. Koko muisto Brightonin reissusta on välillä mielessä enkä voi muuta kuin kiittää äitiäni siitä, et sain kokea sen. Ehdottomasti siis pikkusisaret ja nuoret lukijat, menkää kielikurssille, vaikka se onkin tosi kallista. :')

Taas seuraavana kesänä, vuonna 2009, hyppäsin sen samaisen kaverini vanhempien asuntoautoon ja ajettiin koko Suomen läpi Norjan Tromssoon asti. Se oli niin kaunis paikka, henkeäsalpaavat lumiset vuoret ja maanpinnalla oli tosi lämmin. Harmi kun en muista juurikaan Tromssosta mitään, se ei kai ollu mitenkään mieleenpainuva sitten.
Norjahan on kuuluisa kalleudestaan, joten ite en ehkä sinne lomalle lähtisi. Autolla suosittelen ajamaan pohjois-Norjaan kaikkien niiden maisemien vuoksi. Oli ihan parasta ajaa isoo vuorta kiertäen ja päästiin välillä niinkin korkeelle, et korvat meni oikeen lukkoon. Suosittelen silti Tromssoa / Norjaa, jos ei ole rahasta kiinni.

Taas vuosi meni eteenpäin ja 2010 kesällä päätettiin lähteä viiden tähden hotelliin Kreetalle mun äidin, silloisen isäpuolen ja silloisen parhaan kaverin (sama kuin Brightonissa ja Norjassa) kanssa. En oo ikinä eläessäni nähny niin hienoa "hotellia" ja meillä oli oma kakskerroksinen talomme. Vaikken paljoa rantalomista pidäkkään, oli kivaa maata muutama päivä altaalla ja pari päivää tehä kierroksia Heraklioniin ja Iraklioniin. Tästäkin mulla on suht vähän muistoja, enkä saa mieleeni mitään erikoisempia paikkoja tai maisemia. Silti oli mahtava loma perheen kanssa. :-)
Kreeta oli mun mielestä jotenkin nähty paikka. Se ei tarjonnut juurikaan mitään uutta, ehkä hienoja rantamaisemia, mutta siihen se jäi. Onneks meiän hotelli oli niin super, muuten olis matka jääny varmaan vähä harmittamaankin. En suosittele tuhlaamaan rahoja Kreetaan, haha.

Kreetan jälkeen olin pari kolme vuotta käymättä missään lentokonematkan päässä. Ravasin vain Ruotsissa ja Virossa niinkuin aina. Pikkuhiljaa tuli vuosi 2013 ja mun 19-vuotissynttärit läheni. Tilattiin matkat silloisen poikaystävän kanssa Saksaan, Berliiniin. Matka ittessään oli aivan aivan aivan ihana! Berliini ittessään ei ollut mun mielestä mikään "must see" -kohde, enkä uudestaan varmaankaan menisi. Seura oli silti paras ja kolme päivää Berliinis hujahti todella nopeesti. Kaikinpuolin jäi tosi hyvä maku suuhun matkasta.
Berliiniäkään en välttämättä suosittelisi. Siellä oli siis todella paljon kyllä nähtävyyksiä ja muuta hienoa, mut sekin oli jotenki niin.... nähty? Berliini ei tarjonnut mun mielestä mitään muuta, kuin muutamia historiallisia nähtävyyksiä ja hyviä shoppailukauppoja.

Saksasta palattuani tilasin alle 12 tunnin päästä uudet lennot. Tällä kertaa matkakohteena oli Dublin, Irlanti. Matkalle lähin alle pari viikkoa Suomeen paluuni jälkeen vuonna 2013. Irlannista mulla ei ole paljoakaan kuvia, varsinkaan hyviä. Dublin oli siis tosi kaunis kaupunki ja voisin kuvitella meneväni uudestaan. Muistikuvat on Dublinistakin tosi vähäiset, koska istuttiin lähes kokoaika kaverini asunnolla ja pari kertaa käytiin keskustassa. Toisella kerralla mä olin niin kännissä, ettei ole muistikuvia ja tiedän nolanneeni itteni ihan 6-0, haha.
Irlantiakin suosittelisin joillekuille, mutta en kaikille. Dublinissakaan ei hirveesti mitään nähtävyyksiä ole ja se sopii ehkä vähän paremmin viikonloppulomalle. Suosittelisin silti kyllä käymään, varsinki jos vuokraa auton ja lähtis kattomaan muuta Irlantia.

 Ja kuten jokainen lukija tietää, Irlannin jälkeen pysyin Suomessa pari kuukautta ja muutin 2013 joulukuussa Madridiin, Espanjaan. Vaikken kovinkaan kauaa siellä kerenny asumaan, pääsin tutustumaan ihanaan kaupunkiin, ihmisiin ja Gonzuelan perheeseen. Madrid oli fabulous, iso ja jännittävä. Siltikin se oli niin tuttu ja läheinen, Suomi niin kauas ja vierainen. Madridiin oon suunnitellut vielä lähteväni, ei semmosta paikkaa voi vaan unohtaa!
Madridia suosittelen suurella, suurella sydämmellä. Paljon nähtävää, paljon tekemistä, paljon nähtävyyksiä, paljon kaikkea! Madridiin vois mennä vaikka viikoksikin kaupunkilomalle, koska siellä tekemistä riittää.

Siinä oli siis mun tämänhetkiset matkat. Nyt tosiaankin tulee uusina maina Hollanti, Luxemburg, Sveitsi, Itävalta ja Tsekki. Niistä teen kans tälläisen samanlaisen postauksen, tosin varmaan huomattavasti laajempana kokonaisuutena. Ajan myös junalla koko Saksan läpi ja hivenen Ranskan läpi, joten niistäki tulee pientä postausta.
Tälläset matkapostaukset saa mun innon niiiiin korkeelle! Cant wait! :')

Don't jugde me cause I'm quiet. No one plans a murder out loud

 Mullon ollu ihan kauheet kiireet täällä, en oo millään kerenny postamaan! Aamusta töitä, sit koko vapaa-aika kavereiden kans ja sit illat taas töissä. Viikonlopuksi jouduin töihin, joten vapaa-aikaa postailulle ei oo paljoo löytyny. Mut pian tulos megaisopostaus kuvii Madridista, ku oltiin Coryn kaa shoppailee (ihanan lämmin päivä!!) ja käveltii mont kilsaa just for fun. Mun kotiutumispäivä on jo tiedos, mut teille en sitä kerro viel hihihi. Harmittaa kyl lähtee takas pakkassuomeen mut onneks sain jo kämpän sieltä, jee! Mut nyt mä lähen kyllä ulos käymään Katien ja Mian kanssa, koska tää kämppä homehduttaa mut. Tsau! ::)

Long live with chocolate, heroin and vodka

 Tein tänää montaa asiaa ekaa kertaa elämässäni, nauroin poliiseille hyväntahtosesti, tajusin kuinka hyvän ystävän oonkaa löytänyt, napsin kuvia Corysta ihmetellen sen luonnaista kauneutta, huolehdin kavereista, nauroin vatsa kippurassa, en pystyny kävelemään ees suoraan ja nauroin ittelleni, tunsin syvää kunnioitusta tuntematonta kohtaan, vastaanotin mielenkiintoisia sähkäreitä, ikävöin ystäviäni, arvostin uusia ystäviäni, huolehdin turhista, kiukkuilin lapsille, kävelin pitkin Madridin katuja iso keksipaketti kädessä muiden ihmetellessä mussutustani, en ottanut paljon valovuvia Madridista, nautin raikkaasta ilmasta, nautin lämmöstä ja auringosta, nautin elämästä, suljen ajatukseni sydämeeni, salaan liikaa ja tieto satuttaa, mua naurattaa muiden lapsellisuus, en pidä espanjalaisista tavoista ja sydämeni murskaantui tulevaisuuden takia.

A change may be just around the corner

Ihan aluks, kiitos kaikille ihanist tsemppaavista viesteistä, niistä mielipiteistä minkä takia oon jo voittaja ku lähin tänne ja terveys on ekal sijalla. Ja kiitos kaikille kavereille ketkä on alkanu jo Suomen päässä suunnittelee mun paluuta, auttaa kaikis asioissa sun muuta. Ootte ihania! ♥

Eilen oli muuten ihan kiva päivä, Yuella oli uintia ja työpäivä meni nopsasti. Tänää mua taas ärsytti nää kakarat vähäsen kotitehtävien aikana ja loppuillast tuli ihan sellanen fiilis et miksen voi koskaan saada omaa aikaa tarpeeks. Tänään mul oli kans eka espanjankielen tunti koulussa ja petyin ihan vietävästi. Maikka ei ees puhu englantia, joten mite mä olisin voinu ymmärtää yhtää mitään? Ja ootin et ekoil tunneil käytäs aakkosia, numeroita, itsensä esittelemisen jne. No me hypättiin suoraan kappaleeseen 3 ja mä kattelin kaks tuntia kattoa, myhäilin mielessäni kuinka hyvännäkönen yks luokkalainen on ja pelkäsin mun vieressä istuvaa n. 70-vuotiasta mummoa, kuka iski mulle kokoaja silmää ja kohotteli kulmiaa flirttailevasti. Mun sydän hyppäs kurkkuu ku se otti mua kädestä ja piti siinä pari minuuttia. Iiks. 

Illalla lähettiin tänää taas "vakiotytsyjen" eli Coryn ja Mian kaa ulos ja ne veteli alkoholia. Mä niiiin odotan et äitin paketti Suomesta saapuis ensviikolla, mis on litra alkoholii (tuun olee niiiiin kännissä ensviikon viikonloppuna!), suklaalevy ja hapankorppuja. Mun pitäis olla jo nukkumassa, mut taidampa viettää yön kattellen SOAa, mätäten omenaa ja päärynää ja nauttien lämpimäst peitosta. Onneks aamulla ei oo ku tunti töitä ja jos sit väsyttää, voi mennä takas nukkumaa. Huomenna pitäis käydä ostamas vihko ja kyniä, koska Cory alkaa torstaina opettaa mua espanjassa. Ihania kavereita! Mut nyt tsau, mä jatkan chattailyä (onks toi oikee sana?) Suomeen ja pikkuhiljaa alan pyörittää Sons of Anarchya. Adios!

Girlfriends are our soulmates

 Hi guyyyys, minä se täällä vaan ilmottelen olemassa olostani. Tänää oli taas kiva tyttöjenilta, vaikkaki nopsasti nähtiin Riccardoo ja Veselinii. Muut otti tänää taas vähä alkoholii ja mä en malta oottaa ensviikon lauantaita, ku mäkin pääsen dokaa ekaa kertaa täällä, jee! Mä vaa nii toivon, et pullot Suomesta kerkee tulla viimestää perjantaina. Must tuntuu et mulla on käyny kyl nii hyvä lykky, ku heti alusta asti oon löytäny täältä näin hyvii kavereita! Juteltii tänää entisen pomon kaa Facebookissa ja seki sano et mä saan kavereita missä vaan, haha. Ihanat suomalaiset ihmiset, hihi. Ainii, mulla pitäis enskuun alussa tulla viikonlopuks tänne tuttava Suomesta vieraaksi, kuin kiva! En malta oottaa et pääsee jolleki näyttää näit ihmeyksii täällä ja bailaa koko yön ilman murheita tai draamaa - toivottavasti. Mut tää teksti takkuaa nyt kyl nii pahasti ku kello on neljä aamulla ja silmät painuu kii. Mä meen laskee lampaita, tsau!

Don't let your dreams just be dreams... Make it a reality

 Eilen oltii ekaa kertaa girls night out ja mul oli tosi hauskaa! Mia näytti mallia kuinka Suomessa juuan, haha. Päivällä mul oli tosi kamala koti-ikävä Turkua ja ihmisii, olin tosi pahalla pääl ja migreeniki yllätti. Onneks tyttöjen kans sai rentoutuu ja kävellessäni kotoota rautatieasemalle, mä vaan katoin kuuta ja nauroin täyteen ääneen. Ne läheisimmät tietääki mikä sairaus mulla vallitsee, nii välillä elämä on mulle tosi kurjaa ja onnenhetket on taas niin täynnä elämänjanoo ja iloa. Mut back in the bisnes! Eilen mulla alko dieetti, et syön kaks viikkoa vaa pelkkää hedelmii. Nää mun lääkkeet on lihottanu mua 20-30 kiloa vuoden sisällä ja nyt on kyl pakko päästä täst painosta eroo. Harmi vaa et tytöt sai mut yllytettyy syömää eile illal Mäkissä aterian, haha. Mut äsken kävin kaupassa ja ostin miltee neljä kiloo vaa hedelmiä, jolla pärjään  muutaman päivän.

Madridin pääkaupunkiseudulla on yli 6 miljoonaa ihmistä, eli enemmän ku Suomessa ees asukkaita. Siks eilen yöl oli tosi outoo ku oltiin metroasemalla, iso jätkälauma osotteli mua ja huus että ne tuntee mut. Mä en uskaltanu kunnolla kattoa keitä ne ees oli, hahha. :-D Tänää aamul mä heräsin kauheeseen migreeniin jälleen kerra, ja tääl talossa on täl hetkel koko hostsaatanansuku. Kaikki luulee et oon hirvees krapulas, heh... Mut nyt pistän leffan pyörii ja lähen sit taas ulos tyttöjen kans ja ties kenen muitten kaa. Mahtava lauantai, aurinko paistaa kirkkaalt taivaalt ja ulkona oli jopa kuuma kävellä pitkähihases. Adios, mä taas nautin elämästä enemmän ku koskaan.

It may be wrong but it feels right to be lost in paradise

Täällä on keskustas ihan mielettömät määrät tollasia ihme ihmisiä maalautuneina ja "tekevinään jotaki" aivan paikallaan. Kelatkaa tota motocrossaajaaki, tossa se tällistelee muutamat tunnit paril tauolla lisättynä. Noi on must niin cooleja, jotenki tän kaupungin "sydän". Ihan niinku noi ihmiset pukujensa kanssa (alin kuva, toi sininen smurffi mikä lie tossa noin). Tänää oli myös (muka) päätön mies liikenteessä, mikä sai lähes kaikki ihmiset kattomaa ja pällistelemään. Annoin tänää myös kahelle kerjäläiselle rahaa, jee hyvä minä! Mutta siis joo. Aamulla tosiaanki vein kersat kouluu, kuhnailin kotona muutaman tunnin ja sitte lähin tapaamaa Corya keskustaa. Siellä mä tunnin jaksoin venailla ja ihmettelin ku USA-tyttöä ei näy eikä kuulu, joten päätin lähtee kotiopäin. Miltee heti tuliki viesti et omg im so sorry i didnt woke up, my alarm sucks jne. Samalla reissulla tajusin hukanneeni kotiavaimet, mitkä löyty sitte muutaman tunnin pääst mun taskusta - lol minä. Sitte ahersin ja puhkuin viitisen tuntii lasten kans ja lähin illal uudestaan Madridiin Coryy tapaamaan. Nyt se oli vaan 20-25 minuuttii myöhässä! Naiset, aina myöhässä... Meil oli silti ihan törkeen hauskaa enkä oo varmaa ikinä hävenny omaa nauruu nii paljo ku äsken Mäkkärissä, haha.
Nyt rupeen lukee enkun kielist kirjaa ja meen nukkuu, koht pitäis jo miltee herätäki... Goodnight!

My heart whispers 'oh god im lucky bastard'

 

Maailman parhaimmat vaatelöydöt ikinä, iha pilkka hintaa!

 Mun koulu alkaa tiistaina, jee!

Nyt alko arki täälläki päin Eurooppaa. Lapset meni kouluun ja oon nii onnelline, et tarvii vaan tunti tehä aamulla töitä ja sitte saaki lepäillä taas 6-7 tuntia yksin kotona / kavereiden kans keskustassa. Oon sellane ihminen, kuka haluu herätä rauhassa ja dataa pari tuntii aamulla ennen muita hommia. Ku oltiin saatu lapsoset kouluu, mentii hostmaman kans mun tulevalle koululle ilmottautumaan ja tiistaina se sit alkaa! Pari kuukautta ja tää tyttö puhuu sujuvaa espanjaa - vihdoinki. Pian en oo se ulkopuolinen, kelle pitää aina kääntää kaikki englanniks, haha. Vihdoinki mulle oli tullu takuuvuokra takasin, joten lähin yksin shoppailee Madridin keskustaan. Ennen sitä, mun Visa Electron juuttu taas pankkiautomaattiin... Oli tosi kiva yrittää pankkineideille selittää englanniks että joo mun kortti on juuttunu sinne, että voisko ne avata koko höskän. Kortin saatuani takas pankkitäti tiuskas mulle että opettele espanjaa, mehän ollaan Espanjassa eikä Englannissa. Auts. Mutta joo, yks pussilline vaatteita tarttu mukaan ja n. 10 kappaletta sormuksia, eikä maksanu ku noin 40 euroo. Tääl on tänää paistanu ihanasti aurinko, varjossa on +14 astetta ja auringossa vähän päälle 20 astetta! Kyl kelpaa lokoilla tääl, hahaha.
Nyt mä taas lähden hakemaa lapsia koulusta ja kattoo jos illalla suuntais takasin Madridiin Coryn ja sen toisen USA-kaverin kans. Adios, meitsi taas nauraa onnellisuuttaan.